Suomenkielinen laitos

Mitä kolmas tie tarkoittaa

Juuret ovat vanhat, mutta vastuu kuuluu nykyhetkeen.

Lyhin määritelmä

Pakanallinen kolmas tie on nykyaikainen ja elävä pohjoismaisen pakanuuden muoto. Sen keskuksessa ovat pyhät suhteet, vastavuoroisuus, henkilökohtainen itsemäärääminen, vieraanvaraisuus, frith, käytännöllinen viisaus sekä maan, esi-isien, jumalien ja jumalattarien kunnioittaminen.

Pakanallinen. Kolmas. Tie.

Pakanallinen ilmaisee uskonnollisen ytimen. Kolmas hylkää väärät vastakohdat: juurtunut mutta ei suljettu; osallistava mutta ei juureton; perinteinen mutta ei jähmettynyt; tekninen mutta ei teknokraattinen. Tie eletään lahjojen, opiskelun, rajojen, lupausten, rohkeuden ja huolenpidon kautta.

Pyhä kenttä

Maa ja paikalliset henget muodostavat todellisen elinpaikan. Esi-isät voivat olla biologisia, valittuja, adoptoituja, kulttuurisia tai hengellisiä. Jumalat ja jumalattaret voidaan kohdata elävinä läsnäoloina, myyttisinä voimina, arkkityyppeinä tai näiden yhdistelmänä.

Lahjan kierto

Tunnista → anna → vastaanota → muista → vastaa. Lahja ei ole lahjus eikä maksu taatusta yliluonnollisesta tuloksesta. Se tunnustaa suhteen ja voi ajan myötä muodostua trothiksi: siteiden tietoiseksi kunnioittamiseksi ja hoitamiseksi.

Itsemäärääminen ja osallisuus

Henkilökohtainen itsemäärääminen on vastuuta harkinnasta, rajoista, lupauksista, teoista ja seurauksista. Pohjoismaisilla perinteillä on todelliset kulttuuriset juuret, mutta ne eivät ole minkään rodun omaisuutta. Hengellinen arvo punnitaan tekojen, ei ihonvärin, kansallisuuden, sukupuolen, seksuaalisuuden tai syntyperän perusteella.

Elävä perinneHistorialliset lähteet, tutkimus, rekonstruktio, nykyteologia, henkilökohtainen gnosis ja spekulaatio ovat merkityksellisiä mutta eivät sama tiedon laji.